Ilmankäsittely suunnitellaan oikein määrittämällä tilan käyttötarkoitus, henkilömäärä, lämpökuormat ja sisäilmalle asetetut laatuvaatimukset ennen kuin yhtään laitetta valitaan. Hyvä suunnittelu yhdistää ilmanvaihdon mitoituksen, lämpötilan hallinnan ja energiatehokkuuden yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Alla käymme läpi keskeisimmät kysymykset, jotka ohjaavat onnistunutta ilmankäsittelysuunnitelmaa.
Mitä ilmankäsittelyn suunnittelussa täytyy ottaa huomioon?
Ilmankäsittelyn suunnittelussa täytyy ottaa huomioon tilan käyttötarkoitus, henkilökuorma, lämpö- ja kosteuskuormat, rakennuksen vaipan ominaisuudet sekä sisäilmaluokituksen tavoitetaso. Nämä tekijät yhdessä määrittävät, millainen ilmanvaihtojärjestelmä tilaan soveltuu ja miten se tulee mitoittaa.
Suunnittelun lähtökohtana on aina tilan todellinen käyttö. Toimistossa henkilöt ovat suurin epäpuhtauslähde, kun taas teollisuushallissa prosessilaitteet voivat tuottaa merkittäviä lämpö- ja kaasupiikkejä. Jäähalleissa ja muissa urheilukohteissa kosteudenhallinta nousee erityisen tärkeäksi, koska liian korkea kosteus vaikuttaa sekä jään laatuun että rakenteisiin.
Energiatehokkuus on tänä päivänä olennainen osa suunnittelua. Lämmöntalteenotto, oikein valitut puhaltimien käyttönopeudet ja automaatio vähentävät käyttökustannuksia huomattavasti koko laitteiston elinkaaren ajan. Suunnitteluvaiheessa tehty virhe maksaa moninkertaisesti enemmän kuin se olisi maksanut, jos se olisi tehty oikein alusta alkaen.
Miten ilmanvaihdon tarve lasketaan?
Ilmanvaihdon tarve lasketaan pääasiassa tilan pinta-alan, henkilömäärän ja käyttötarkoituksen perusteella. Suomessa käytetään Sisäilmastoluokituksen ja rakentamismääräysten ohjearvoja, jotka ilmoittavat tarvittavan ilmavirran litraa sekunnissa henkilöä kohti tai neliömetriä kohti.
Henkilöperusteinen mitoitus
Henkilöperusteisessa laskennassa arvioidaan tilan maksimikäyttäjämäärä ja kerrotaan se luokituksen mukaisella henkilökohtaisella ilmavirralla. Esimerkiksi toimistotiloissa ja kokoushuoneissa henkilöiden tuottama hiilidioksidi ja epäpuhtaudet ovat mitoituksen pääajuri. Tulos kertoo, kuinka paljon raikasta ulkoilmaa tarvitaan pitämään sisäilman laatu hyväksyttävänä.
Pinta-alaperusteinen mitoitus
Pinta-alaperusteinen mitoitus soveltuu tiloihin, joissa henkilömäärä vaihtelee paljon tai joissa rakennuksen materiaalit ja pinnat ovat merkittävä epäpuhtauslähde. Tällöin ilmavirta lasketaan neliömetriä kohti, ja tulos tarkistetaan suhteessa arvioidun henkilömäärän tarpeeseen. Käytännössä usein sovelletaan molempia tapoja rinnakkain ja valitaan suurempi arvo.
Laskelmien lisäksi on tärkeää huomioida tilojen käyttöajat ja mahdolliset huippukuormat. Ilmanvaihto voidaan mitoittaa toimimaan tarpeen mukaan muuttuvalla ilmavirralla, jolloin energiaa ei kulu turhaan hiljaisina hetkinä.
Mikä on sopiva sisäilman luokitus eri tiloille?
Sopiva sisäilman luokitus riippuu tilan käyttötarkoituksesta ja siellä oleskelevien ihmisten tarpeista. Suomessa käytetään Sisäilmastoluokituksen luokkia S1, S2 ja S3, joista S1 edustaa parasta ja S3 rakentamismääräysten minimitasoa.
S1-luokka soveltuu tiloihin, joissa sisäilman laadulle asetetaan korkeat vaatimukset, kuten sairaaloihin, lastentarhoihin ja korkealuokkaisiin toimistotiloihin. S2 on yleisin valinta tavallisissa toimisto- ja liikerakennuksissa, kouluissa sekä asunnoissa, joissa halutaan hyvä mutta ei ylin mahdollinen taso. S3 täyttää lain minimivaatimukset ja sopii tiloihin, joissa oleskelu on lyhytaikaista tai epäsäännöllistä.
Teollisuus- ja urheilukohteissa luokituksen valintaan vaikuttavat lisäksi prosessikohtaiset vaatimukset. Jäähalleissa esimerkiksi kosteuden ja hiilidioksidin hallinta on kriittistä, eikä pelkkä S-luokitus yksin riitä kuvaamaan kaikkia suunnittelun reunaehtoja. Tällaisissa erityiskohteissa suunnittelu edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa.
Milloin ilmankäsittelyjärjestelmä kannattaa mitoittaa uudelleen?
Ilmankäsittelyjärjestelmä kannattaa mitoittaa uudelleen silloin, kun tilan käyttötarkoitus muuttuu, henkilömäärä kasvaa merkittävästi, rakennukseen tehdään laajennuksia tai nykyinen järjestelmä ei enää pysty ylläpitämään tavoiteltua sisäilman laatua. Myös energiatehokkuuden parantaminen voi olla riittävä syy uudelleenmitoitukselle.
Käytännön merkkejä siitä, että järjestelmä on alimitoitettu, ovat toistuvat valitukset tunkkaisesta ilmasta, kohonneet hiilidioksidipitoisuudet, epätasainen lämpötila eri tiloissa tai jatkuvasti täysillä käyvät puhaltimet. Nämä ongelmat eivät ratkea pelkällä huollolla, vaan vaativat suunnitelmallisen tarkastelun.
Vuonna 2026 energiatehokkuusvaatimukset ovat tiukentuneet, ja monessa vanhemmassa rakennuksessa on perusteltua arvioida, saavutetaanko uudelleenmitoituksella merkittäviä säästöjä käyttökuluissa. Modernit muuttuvan ilmavirran järjestelmät ja älykkäämpi automaatio voivat lyhentää takaisinmaksuaikaa huomattavasti.
Kuka vastaa ilmankäsittelyn suunnittelusta?
Ilmankäsittelyn suunnittelusta vastaa pätevä LVI-suunnittelija, jolla on tarvittava koulutus ja kokemus kyseisen rakennustyypin vaatimuksista. Vaativimmissa kohteissa, kuten teollisuus- tai urheiluhalliprojekteissa, suunnittelutiimiin kuuluu usein myös kylmätekniikan asiantuntija.
Rakennushankkeissa pääsuunnittelija koordinoi eri tekniikka-alojen suunnitelmat yhteen, mutta ilmankäsittelystä vastaa nimetty LVI-suunnittelija. Tämä henkilö on vastuussa siitä, että järjestelmä täyttää rakentamismääräykset, sisäilmastoluokituksen tavoitteet ja tilaajan asettamat vaatimukset.
Olemassa olevissa rakennuksissa suunnitteluvastuu voi olla myös huolto- tai kunnossapito-organisaatiolla, erityisesti kun kyse on järjestelmän päivittämisestä tai laajentamisesta. Me autamme teollisuus-, jäähalli- ja kiinteistökohteissa arvioimaan nykyisen järjestelmän toimivuuden ja suunnittelemaan tarvittavat muutokset energiatehokkaasti ja luotettavasti. Asiantunteva suunnittelu on investointi, joka maksaa itsensä takaisin parantuneena sisäilmana ja pienempinä energialaskuina vuosien kuluessa.