Miten ilmankäsittely toimii käytännössä?

Ilmankäsittely toimii käytännössä ohjaamalla sisätiloihin tulevaa ilmaa useiden vaiheiden kautta: ilma suodatetaan, lämmitetään tai jäähdytetään, kosteutetaan tai kuivataan ja johdetaan lopulta hallitusti huonetilaan. Prosessi on jatkuva ja automatisoitu, ja sen tarkoitus on ylläpitää terveellistä, energiatehokasta sisäilmaa rakennuksen käyttötarkoituksesta riippumatta. Alla käymme läpi ilmankäsittelyn tärkeimmät kysymykset yksityiskohtaisesti.

Mitä vaiheita ilmankäsittelyprosessiin kuuluu?

Ilmankäsittelyprosessi koostuu neljästä päävaiheesta: suodatuksesta, lämpötilan säädöstä, kosteuden hallinnasta ja ilman jakelusta huonetilaan. Nämä vaiheet tapahtuvat ilmankäsittelykoneessa järjestyksessä, jossa jokainen vaihe valmistelee ilman seuraavaa vaihetta varten. Lopputuloksena sisätilaan johdetaan puhdasta, oikeanlämpöistä ja sopivan kosteaa ilmaa.

Ensimmäisessä vaiheessa ulkoilma imetään sisään ja johdetaan suodattimen läpi, joka poistaa pölyn, siitepölyn ja muut hiukkaset. Tämän jälkeen ilman lämpötilaa säädetään joko lämmittämällä tai jäähdyttämällä sen mukaan, mitä sisäolosuhteet vaativat. Kosteudenhallintavaiheessa ilmaa joko lisäkosteutetaan kuivina talvikuukausina tai kuivataan kosteina kesäpäivinä. Viimeisessä vaiheessa käsitelty ilma johdetaan kanaviston kautta huoneisiin, ja poistoilma poistetaan samanaikaisesti, jotta paine pysyy tasapainossa.

Miten ilmankäsittelylaite eroaa tavallisesta ilmastointilaitteesta?

Ilmankäsittelylaite on monivaiheinen kokonaisuus, joka hallitsee ilman suodatuksen, lämpötilan, kosteuden ja jakelun samassa laitteessa. Tavallinen ilmastointilaite sen sijaan keskittyy pääasiassa vain jäähdyttämiseen tai lämmittämiseen eikä käsittele ilmaa yhtä kattavasti. Ilmankäsittelylaitteen keskeinen etu on kokonaisvaltainen sisäilman laadun hallinta.

Käytännön ero näkyy erityisesti suuremmissa rakennuksissa, kuten jäähalleissa, teollisuustiloissa ja toimistokiinteistöissä. Näissä kohteissa pelkkä jäähdytys tai lämmitys ei riitä, vaan ilman kosteus, puhtaus ja virtaus on hallittava tarkasti. Ilmankäsittelylaite kytkeytyy myös rakennusautomaatioon, jolloin se reagoi automaattisesti muuttuviin olosuhteisiin, kuten ihmismäärän kasvuun tai ulkolämpötilan vaihteluihin.

Miksi ilmankäsittelyjärjestelmä tarvitsee suodattimen?

Ilmankäsittelyjärjestelmä tarvitsee suodattimen, koska ulkoilma sisältää aina epäpuhtauksia, kuten pölyä, siitepölyä, pienhiukkasia ja mikrobeja, jotka heikentävät sisäilman laatua ja voivat vahingoittaa laitteiston osia. Suodatin on ensimmäinen puolustuslinjan osa, joka suojaa sekä käyttäjiä että koko ilmankäsittelyjärjestelmää.

Suodattimia on eritasoisia, ja niiden valinta riippuu kohteen vaatimuksista. Teollisuustiloissa ja sairaaloissa käytetään hienompaa suodatusta kuin tavallisissa toimistotiloissa. Tukkeutunut tai vaihtamatta jäänyt suodatin vaikuttaa suoraan ilmavirran määrään ja laitteen energiankulutukseen. Kun suodatin pääsee likaantumaan liikaa, kone joutuu tekemään enemmän töitä saman ilmamäärän läpäisemiseksi, mikä nostaa sähkölaskua ja kuluttaa laitteistoa ennenaikaisesti.

Miten lämmöntalteenotto toimii ilmankäsittelyssä?

Lämmöntalteenotto ilmankäsittelyssä tarkoittaa, että poistoilman sisältämä lämpöenergia siirretään tuloilmaan ennen kuin poistoilma johdetaan ulos. Tämä tapahtuu lämmöntalteenottoyksiköllä, joka voi olla esimerkiksi ristivirtalevylämmönsiirrin tai pyörivä lämmönsiirrin. Energiaa ei hukata, vaan se hyödynnetään uudelleen, mikä pienentää merkittävästi lämmityskustannuksia.

Ristivirtalevylämmönsiirrin

Ristivirtalevylämmönsiirtimessä tulo- ja poistoilmavirrat kulkevat erillisten kanavien läpi vierekkäin ilman, että ne sekoittuvat keskenään. Lämpö siirtyy metallilevyjen kautta poistoilmasta tuloilmaan. Rakenne on yksinkertainen ja huoltovapaa, ja sitä käytetään paljon asuinrakennuksissa ja toimistotiloissa.

Pyörivä lämmönsiirrin

Pyörivässä lämmönsiirtimessä hitaasti pyörivä kenno absorboi lämpöä poistoilmavirrasta ja luovuttaa sen tuloilmavirralle kierroksen toisella puolella. Tämä rakenne pystyy siirtämään lämmön lisäksi myös kosteutta, mikä tekee siitä erityisen tehokkaan talviolosuhteissa, kun tuloilma on hyvin kuivaa. Pyöriviä lämmönsiirtimiä käytetään usein suurissa teollisuus- ja liikerakennuksissa.

Lämmöntalteenoton hyötysuhdetta kuvataan usein prosentteina, ja hyvin toimiva järjestelmä voi palauttaa poistoilman lämmöstä merkittävän osan takaisin käyttöön. Tämä tekee lämmöntalteenotosta yhden tärkeimmistä energiatehokkuuden keinoista rakennuksen ilmanvaihdossa.

Milloin ilmankäsittelyjärjestelmä kannattaa huoltaa?

Ilmankäsittelyjärjestelmä kannattaa huoltaa vähintään kerran vuodessa, mieluiten ennen lämmitys- tai jäähdytyskauden alkua. Teollisuus- ja urheilukohteissa, kuten jäähalleissa, huoltoväli voi olla lyhyempi käytön intensiivisyyden vuoksi. Säännöllinen huolto ehkäisee laiterikot, pitää energiankulutuksen kurissa ja varmistaa sisäilman laadun.

Huollon yhteydessä tarkistetaan suodattimet ja vaihdetaan ne tarvittaessa, puhdistetaan lämmönsiirtimet, tarkastetaan puhaltimien ja moottorien kunto sekä varmistetaan, että kaikki säätölaitteet toimivat oikein. Laiminlyöty huolto johtaa usein korkeampaan energiankulutukseen, huonompaan sisäilmaan ja lopulta kalliisiin korjaustarpeisiin.

Me huollamme kaikki merkkiset jäähdytyslaitteistot Uudenmaan ja Pirkanmaan alueilla, ja päivystyksemme vastaa vuorokauden ympäri. Huoltosopimuksemme sisältävät myös merkittäviä etuja varaosahinnoissa, mikä tekee säännöllisestä huollosta entistä kustannustehokkaampaa. Ennakoiva huolto on aina edullisempaa kuin odottaa, kunnes jokin menee rikki.